Ruusun saatuani siirryimme Antin ja muiden juhlijoiden kanssa Tykistökasarmille. Siellä meille daameille oli varattu muutama tupa laittautumista varten. Ne kaikki olivat täynnä kauneuspöytiä ja peilejä, mutta oli työn ja tuskan takana löytää itselle jokin peilin kulma, josta itsensä juuri ja juuri näkisi. Meikkaaminen oli siis hieman vaivalloista, olisinpa ottanut oman peilin mukaan! Lopulta kuitenkin sain luomeni vihreiksi ja huuleni punaisiksi ja saatoin poistua touhuilevien naisten seasta. Tai no, olihan sinne muutama upseerioppilaskin eksynyt avustamaan daamiaan, esim. pitelemään käsipeiliä.Meikattuani siirryin Antin tupaan, jossa hänen tupakaverinsa ja heidän daaminsa viettivät aikaa. Tiesimme, että meillä olisi vapaa-aikaa vielä muutama tunti, joten lähdimme Haminan kaupungille. Upseerioppilaiden huutava nälkä vaati pikaruokaa (vaikka juhla-ateria olisi seuraavana ohjelmassa..), joten menimme porukalla Heseen. Sain jatkuvasti kuulla heidän seurassaan armeijaslangia ja minä tietenkin vaadin suomentamista, ehkä Antin ärsytykseksikin asti. Kyllähän mä jotain movettamisista ja gonahtamisista tiesinkin jo entuudestaan, mutta silti. Ja voi taivas niitä lempinimiä...
Kasarmille palattuamme joimme kahvit ja minä vaihdoin juhlamekon ja oheishärpäkkeet ylleni. Jouduin vähän väliä parantelemaan kosteassa ilmassa kärsinyttä kiharakampaustani. Valmistauduttuani lähdimme Muonituskeskukseen nauttimaan juhlapäivällistä, joka sisälsi kermaperunoita, paahtopaistia ja punaviinikastiketta, yrttimaustettuja kasviksia, fetasalaattia, leipää ja suklaamoussea. Valitettavasti itseltäni katosi päivällisen aikana ruokahalu. Arvelen, että se johtui siitä, kun edeltävä yö valmistautumisineen ja kuudelta aamulla lähtevine busseineen oli hieman hektistä ja stressaavaa. Stressi vie minulta hetkessä ruokahalun tipotiehen! Onneksi sain kuitenkin melko hyvin syötyä, minkä jälkeen siirryimme päärakennukseen odottelemaan juhlan alkua.Anniskelualueet olivat auki, joten ihmiset viettivät aikaa juomia nauttien ja istuskellen erilaisissa rennoissa oleskelutiloissa, joita päärakennukseen oli järjestetty. Listahitit kaikuivat kaiuttimista ja ihmisillä oli hauskaa. Kuuden aikaan oli siirryttävä Maneesiin, päärakennuksen auditorioon, jossa iltajuhla polkaistiin käyntiin. Tilaa ei ole suunniteltu niin suurelle joukolle kuin minkä 1400 kurssijuhlaa viettävää muodostavat, joten avecit käskettiin istumaan upseerioppilaidensa syliin. Ohjelmassa soittokunta esitti muutaman kappaleen, upseerioppilaiden kuoro lauloi ja kuultiin muutama puhe. Ohjelman jälkeen tanssiaiset alkoivat Maneesin aulassa. Tanssimme Antin kanssa yhden valssin, jonka jälkeen menimme takaisin oleskelutiloihin.
Loppuilta kului nopeasti esim. pääesiintyjä Sannin keikkaa seuratessa, oleskelutiloissa ihmisten kanssa jutellessa ja loppuillan Speksissä. Speksi on illan huipennus, joka koostuu upseerioppilaiden näyttelemistä sketseistä, jotka kertovat upseerioppilaan arjesta RUK:ssa. Ne olivat ihan tajuttoman hauskoja ja minäkin nauroin katketakseni, vaikken kaikkia upseerioppilaiden inside-juttuja tietenkään ymmärtänyt. Speksin jälkeen, noin 00.30, haimme matkatavaramme ja suuntasimme bussilla Vantaalle, jossa hotelli sijaitsi. Aika kivat juhlat!Tässä vielä kuva omasta lookistani:
Sää oot nätti!!! :)
VastaaPoistaKiitos <3
VastaaPoista